ALTMAN ON KUOLLUT

Laaja-alainen, joskin epätasainen ohjaaja/käsikirjoittaja/tuottaja Robert Altman on kuollut 81 vuoden iässä. Yli puolen vuosisadan mittaiseen ohjaajan uraan mahtui töitä sekä televisiossa että valkokankaalla, kaupallisista menestyksistä kokeellisempiin töihin. Mieleenpainuvimmillaan hän oli hyvin kirjallinen ohjaaja, kuten Short Cuts – Oikopolkuja -elokuvassa (minkä hän myös käsikirjoitti Raymond Carverin tekstien pohjalta). Dialogin ja kielen mestarin läpimurto oli Oscarvoittaja M*A*S*H – armeijan liikkuva sairaala 1970. Samalla parodisella taituruudella rakentui myös vuoden 2001 Gosford Park. Heikoimmillaan Altman oli kassamagneeteiksi tarkoitetuissa elokuvissa, kuten Popeye – Kippari Kalle -elokuvassa (1980) tai Richar Geren tähdittämässä Tohtori T ja naiset (2000). Altmanin ura kuitenkin säilyi hämmästyttävän laadukkaana vuosikymmenten halki.

Oman polkunsa kulkija ei ottanut oikopolkuja.

Riku

Muualla verkossa:
IMDB:n sivu Altmanista
Reutersin uutinen Altmanin kuolemasta
BBC:n uutinen Altmanin kuolemasta

PANOPTIKON, YOUTUBE JA FPS:N VARTIJAT

Internettiin on ladattu video, jossa yksityisen vartijafirman työntekijät potkivat Helsingissä kiinniotettua, maahan saatettua ja niputettua miestä.ylitti kirkkaasti valtakunnallisen uutiskynnyksen. Video ja sen uutisointi on nostanut eri keskustelusivuilla pohdintaa siitä, mitä on tapahtunut ennen videon alkua, mitä ”potkimisella” käsitteenä tarkoitetaan sekä mitkä ovat vartijan oikeudet ja velvollisuudet verrattuna siviileihin että poliiseihin. Koska en ole ollut paikalla, enkä toimi vartijana enkä myöskään ole lainoppinut, teenkin ekskursion kulttuurihistoriaan, Michel Foucaultin suuntaan ja vähän muualle.

Kirjassaan Tarkkailla ja rangaista Foucault laajentaa Jeremy Benthamin panoptikon-vankilan käsitettä kattamaan yhteiskunnan yleisesti. Bentham, varhainen liberaali ja laajojen ihmis- ja eläinoikeuksien puolestapuhuja, suunnitteli vankilamallin, jossa periaatteessa valvonta voi olla jatkuvaa ja samalla sellaista, että valvottavat eivät voi varmaksi tietää tarkkaillanko heitä juuri jollakin ajanhetkellä. Foucault totesi yhteiskunnan toimivan loppujen lopuksi samalla periaatteella: normatiivinen etiikka toimii sen vuoksi, että yhteiskunnan jäsenet ajattelevat olevansa jatkuvasti potentiaalisesti tarkkailtavina. Olemme kaikki veljiemme vartijoita – jonkinmoinen loikka utilitaristisen Benthamin yleisestä ajatusmaailmasta.

Nyt, uuden tekniikan – sekä kännykameroiden että internetin videosivustojen ansiosta – olemme paitsi tarkkailtavina jatkuvasti niin havainnot voidaan myös tallentaa ja jakaa kenen tahansa katsottavaksi. Ken MacLeod kuvasi vastaavaa tilannetta tieteiskirjassaan Tähtijaosto (Star Fraction) vuodelta 1995: minikokoiset kamerat menevät kaikkialle, ja tietoverkot tulvivat sekä nimensä mukaisesti tietoa että spekulaatioita ja huhuja, jättäen evaluoinnin ja estimoinnin vastaanottajalle.

Muualla verkossa:

HS:n uutinen – alareunassa linkki youtuben videoon

Wikipedia Benthamista

Wikipedia panoptikonista

Wikipedia Foucaultista

MacLeod blogspotissa