VILLEJÄ RUBIINEJA – Väärinkuulemisen psykologiaa

”Words get written. Words get twisted. Old meanings move in the drift of time.”

Laululyriikoiden väärinkuulemisen nimikkeeksi taisi suomenkieleen vakiintua ”villi rubiini” -ilmaisu, englannissahan tähän viitataan ”mondegreen” -sanalla. Väärinkuuleminen taitaa olla ainakin jossain mittakaavassa aika tyypillistä, seuraavassa muutamia pohdintoja syistä moiseen.

Nykyisin musiikki on osa arjen äänimaisemaa, taustalla oleva äänikulissi johon ei tule kiinnitettyä huomiota samalla tavalla kuin muuhun viestintään. Kun tarkkaavaisuus ei ole kovin korkealla, niin tulkintaan ei panosteta, ja virheiden ja väärinymmärrysten mahdollisuus kasvaa. Kun musiikki on vain osa äänimaisemaa, jota ei sen kummemmin kuunnella, niin kommunikaatiokanavan kohina – (muu) oheishäly – häiritsee viestin vastaanottoa. Laululyriikat noudattavat omaa toimintamalliaan, joka kulkee osin kielenkäytön sääntöjen mukaan mutta jolla on myös omat, muusta kielenkäytöstä eroavat sääntönsä ja konventionsa. Näin ollen tavanomaisten kielellisen kommunikaation sääntöjen soveltaminen voi johtaa väärintulkintoihin. Osana äänimaisemaa lyriikoista saatetaan kuulla vain paloja. Tällöin tulkinta muuttuu vaikeaksi, sillä hermeneuttinen kehä on rikki: ei ole kokonaisuutta, mihin osat voitaisiin suhteuttaa. Umberto Eco on kirjoittanut esseen siitä, miten sirpaleiset tekstit saattavat tulla väärintulkituiksi. Jos ”lyriikansirpale” alunpitäen tulee kuulluksi puutteellisesti, niin tulkintapohja muuttuu vielä epävarmemmaksi, ja väärintulkinta voi kohdistua myös merkin materiaaliseen osaan, de Saussuren merkitsijään.

Tekijä on kuollut ja lukija kuulee huonosti: taiteessa kommunikaation onnistumista ei valvota samalla tavalla kuin monissa muissa viestintätilanteissa. Teoksen tekijä harvoin on ottamassa vastaan palautetta ja vahvistamassa että kokija on saanut viestin tulkittua oikein, sen paremmin merkin materiaalisessa kuin sisällöllisessäkään mielessä. Näin ollen virheellinen tulkinta jää sitten elämään mieleen. Eräänä syynä väärintulkinnoille voi olla se, että kuten taide yleensäkin, laululyriikat voivat käsitellä kaikenlaisia ihmiselämään ja maailmaan kuuluvia asioita. Joten, sirpaleisesta, kenties huonosti kuullusta, kohinaisesta kanavasta vastaanotettua viestiä ei osata suhteuttaa kontekstiin, ei ole välttämättä avainta merkityssisällön etsimiseen.

Alun sitaatti on Jethro Tullilta. Apua Tullin oikeinkuulemiseen tarjoaa Cup of Wonder

Riku